Kyllä täällä hengissä ollaan, ihan koko porukka. Viime kuukaudet ovat olleet niin rankkoja, ettei blogin päivittäminen ole ollut tärkeysjärjestyksessä kovinkaan korkealla. Sydänlämpöinen kiitos teille lukijoille ihanista ja kannustavista kommenteista. Jokainen niistä on luettu ja sydämeen talletettu, vaikken kaikkiin olekaan ehtinyt ja jaksanut vastata.
Mieheni toipuu parhaillaan kantasolusiirrosta. Kiitos tuntemattoman Sankarin, hän sai uuden mahdollisuuden elämään. Reissu kesti kaikkinensa reilut kuusi viikkoa. Monenlaisia päiviä mahtui noihin viikkoihin ja koko alkuvuoteen, niin murheen mustaamia, kuin onnen kultaamiakin. Ehkä tähän sopisikin sanonta; "Kaikilla pilvillä on hopeareunus." Tänään katselemme tulevaan luottavaisin mielin.
Mutta nyt siis asiaan. Alkuvuodesta tein muutamia kakkuja, mutta nyt viime viikot olen keskittynyt täysillä omaan perheeseen. Vielä on auki mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta tuskin maltan kakkujen tekoa lopettaa ainakaan kokonaan.
Tämä kakku meni Alvarin kastejuhlaan helmikuussa. Kakun värimaailmasta toivottiin valko-harmaa-vaaleansinistä. Tuon edellistä kakkua tehdessä ihastuin luppakorva-kaniin ja niinpä tämäkin kakku sai sellaisen koristeeksi. Lähikuvat koristeista epäonnistuivat, joten parempaa kuvaa pupustakaan ei ole saatavilla.
Onnellista eloa Alvarille ja koko perheelle! Ja aurinkoista kevättä teille kaikille!
Pin It now!
